Miksi valita juuri meidät?

  • Tuhansien energiaremonttien kokemus

  • Erikoistuminen lämmitys- ja energiatekniikkaan

  • Kesto vain 2-4 päivää

  • Vesikatko vain muutaman tunnin

  • Ei vaadi erillisiä asumisjärjestelyjä

  • Pitävä aikataulu ja pitävä hinta

  • Pitkät ja kattavat takuut

  • HelpDesk 24/7 puhelinpalvelu

Keskitymme energiaremonttien toteutuksissa ensisijaisesti tehokkaimpiin keinoihin, joilla pientalo- tai rivitaloasukas voi säästää asumisen kustannuksissa ja pienentää hiilijalanjälkeään.

Tehokkaimmat keinot ovat kodin lämmitykseen- ja energiantuotantoon liittyvät ratkaisut. Muita keinoja ovat eristys-, tiivistys- ja valaistusratkaisut. 

Tässä kodin parhaat energiansäästökeinot ja niiden tuomat hyödyt ja säästöt:

Energiaykkönen Ilma Vesi Maa Lämpöpumppu Energia Lämpöverkko Käyttövesi Remontti

1. ILMA-VESILÄMPÖPUMPPU

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa energiaa ilmasta samalla tavalla kuin ilmalämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumpussa lämpöenergia siirretään käyttöveteen ja lämmitykseen vesikiertoisen järjestelmän (patterit, lattialämmitys) kautta. Laitteiden suosio on lisääntynyt niiden energiatehokkuuden parantuessa. Niitä asennetaan noin 4 000 kpl vuodessa. Määrä on kasvanut viime aikoina vuosittain 30–60%.

  • Kohde: Pientalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Öljyllä, puulla, sähköllä, maakaasulla tai kaukolämmöllä lämmitettävät talot.

  • Investointikulut: Asennettu laitteisto noin 12 000–19 000 €, riippuen siitä, pitääkö uusia myös kattila tai lämminvesivaraaja.

  • Säästöpotentiaali: Keskimäärin 50 % lämmityskuluista, 120 m2-asunto (4 asukasta), säästö noin 1 000–1 500 € vuodessa.

Energiaykkönen Ilma Vesi Maa Lämpöpumppu Energia Lämpöverkko Käyttövesi Remontti

2. MAALÄMPÖ

Maalämpöpumppu ottaa lämpöenergian joko kallioon porattavasta energiakaivosta, peltoon kaivettavasta keruupiiristä tai vesistöön upotettavasta keruupiiristä. Maalämpöpumppujen suosio on kasvanut niiden huomattavan energiatehokkuuden ansiosta ja tällä hetkellä jo yli puolet uudisrakentajista valitsee kohteeseensa maalämmön. Laitteella voidaan myös viilentää, tällöin puhutaan maaviileästä. Vuosittain maalämpöpumppuja asennetaan noin 7 000–10 000 kpl.

  • Kohde: Omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Öljyllä, puulla, sähköllä, maakaasulla tai kaukolämmöllä lämmitettävät talot.

  • Investointikulut: Maalämpöjärjestelmä asennettuna noin 15 000–30 000 €

  • Säästöpotentiaali: Noin 70 % lämmityskuluista, 120 m2-asunto (4 asukasta), säästö keskimäärin 1 500–2 500 € vuodessa

Energiaykkönen Ilma Vesi Maa Lämpöpumppu Energia Lämpöverkko Käyttövesi Remontti

3. ILMALÄMPÖPUMPPU

Viilennys ilmalämpöpumpulla ei ole mikään uusi juttu. Ensimmäiset viilennyskäyttöön asennetut ilmalämpöpumput asennettiin helsinkiläiseen hotelliin jo 1952. Yhdysvaltojen silloinen maajoukkue vaati viilennyksen hotelliinsa ja toi viilennyspumput mukanaan asennettavaksi. Viilennyslaitteena kaikkein käytetyin ja tehokkain on ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppuja asennetaan vuosittain noin 40 000–50 000 kpl.

  • Kohde: Kaikenikäiset omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt.

  • Investointikulut: Viilennykseen tarkoitettu ilmalämpöpumppu asennettuna 1 500–2 500 €

  • Käyttökustannukset: Ilmalämpöpumppu kuluttaa viilennyskäytössä noin 0,30–0,50 € sähköä per vuorokausi.

  • Säästöpotentiaali: Lähes kaikkia ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää myös lämmitykseen. Lämmityskäytössä säästö on noin 15–30 % lämmityskuluista eli noin 300–500 € vuodessa.

Energiaykkönen Ilma Vesi Maa Lämpöpumppu Energia Lämpöverkko Käyttövesi Remontti

4. AURINKOPANEELIT JA AURINKOLÄMPÖKERÄIMET

Auringosta saatavaa energiaa hyödyntävät järjestelmät ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. Myös laitteiden hinta on tullut alas ja aurinkolämpökeräimien ja erityisesti aurinkopaneelien määrien povataankin kasvavan räjähdysmäisesti lähivuosina.

Aurinkolämpökeräimillä lämmitetään vesivaraajan vettä ja aurinkopaneelilla tuotetaan sähköä, jota voidaan käyttää esimerkiksi veden lämmittämiseen tai hyödyntää sähkölaitteiden käyttöön mökillä.

  • Kohde: Kaikenikäiset omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt. Myös vapaa-ajan asunnot, joihin ei tule sähköä.

  • Investointikulut: Aurinkojärjestelmä asennettuna 7 000–14 000 €

  • Säästöpotentiaali: Aurinkolämpökeräimillä voidaan tuottaa iso osa käyttöveden ja lämmitysveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Vuositasolla säästöt ovat kodin kulutuksesta ja aurinkojärjestelmästä riippuen keskimäärin 200–600 €.

 

5. YLÄPOHJAN ERISTYS

Ennen 2010-luvun tiukkoja energiamääräyksiä pientalojen yläpohjaan lisättiin eristettä huomattavasti nykyistä vähemmän. Tästä johtuen monessa kodissa yläpohjan lisäeristys tuottaa merkittäviä säästöjä. Ennen eristämistä on hyvä varmistaa, että yläpohjassa ei ole ilmavuotoja, jotka saattavat myös aiheuttaa suurta energianhukkaa.

  • Kohde: Ennen vuotta 2010 rakennetut pientalot ja rivitalot.

  • Investointikulut: Noin 1 500–3 000 €

  • Säästöpotentiaali: 10–20 % lämmityskuluista, esim. 120 m2-asunto, säästö noin 200–300 euroa vuodessa.

Energiaykkönen Ilma Vesi Maa Lämpöpumppu Energia Lämpöverkko Käyttövesi Remontti

6. IKKUNOIDEN JA OVIEN TIIVISTYS

Ikkunat ja ovet ovat usein talon heikoimpia rakenneosia, joten niiden vaihto on hyvä tapa parantaa vanhan talon energiatehokkuutta. Ikkunan ja oven ominaisuuksia arvioidaan lämmönläpäisykertoimen (U-arvo) avulla sekä energiakulutuksen (E-arvo) kannalta. Vanhan kaksilasisen ikkunan tyypillinen U-arvo on noin 2,7. Uudisrakennuksissa U-arvon on oltava 1,0 W/(m2K) tai pienempi. Energialuokituksessa (E-arvo) otetaan huomioon myös auringonsäteilyn vaikutus ja rakenteen ilmatiiviys. Ikkunat ja ovet luokitellaan kodinkoneista tutulla asteikolla A++:sta G:hen. A++ kertoo parhaasta energiatehokkuudesta.

Jos ikkunat ja ovet ovat hyväkuntoiset ja ehjät, riittää korjaukseksi usein ylläpitohuolto ja tiivistys. Tiivistämismenetelmä valitaan ikkuna- ja oviprofiilin ja tiivistettävän raon mukaan. Remontin kustannukset ja niistä aiheutuvat energiasäästöt määräytyvät mm. rakennuksen kunnon, iän, lämmitysmuodon sekä ikkuna- ja oviaukkojen lukumäärän ja tyypin perusteella.

  • Kohde: Pientalot ja asunto-osakkeet uudiskohteita lukuun ottamatta.

  • Kulut: Tiivistäminen maksaa murto-osan ikkunoiden uusimisen kustannuksista. Ikkunoiden vaihtaminen maksaa töineen noin 500 € per ikkuna.

  • Säästöpotentiaali: Vanhojen kaksilasisten ikkunoiden tiivistys voi pienentää lämmitysenergian kulutusta jopa 10 %. Ikkunoiden vaihtaminen tuo energiankulutukseen säästöä noin 15 % rakennuksen lämmityskuluista.

Energiaykkönen Ilma Vesi Maa Lämpöpumppu Energia Lämpöverkko Käyttövesi Remontti

7. VALAISTUS

Valaistus on lämmityksen jälkeen merkittävin energiankuluttaja kotitalouksissa. Valitsemalla olosuhteisiin sopivimman, pitkäikäisen ja laadukkaan lampun, voi säästää huomattavasti energiakustannuksissa. Energian käytön vähentäminen ei tarkoita valon määrästä tai laadusta tinkimistä. Uudella tekniikalla voidaan valaistuksen määrää ja laatua parantaa ja silti säästää käyttökustannuksissa. Hehkulamppujen poistuessa markkinoilta kotien valaistuksessa voidaan käyttää monia erilaisia lampputyyppejä, jotka sopivat monipuolisten ominaisuuksiensa vuoksi erilaisiin käyttökohteisiin. Oikeilla lamppuvalinnoilla voi vaikuttaa myös kodin viihtyisyyteen ja sähkölaskun määrään.

 

  • Kohde: Kaikki pientalot ja asunto-osakkeet.

  • Säästöpotentiaali: Paras energiansäästö saavutetaan pienen energiankulutuksen ja erittäin pitkän käyttöiän omaavilla LED-lampuilla.

  • Investointikulut: Vaikka LED-lamppu on kalliimpi kuin loistelampputekniikkaan perustuva energiansäästölamppu tai halogeenilamppu, LED-lamppu maksaa toteutuneena energiansäästönä itsensä takaisin pitkän käyttöiän ansiosta. LED-lamput eivät myöskään sisällä ympäristölle haitallisia yhdisteitä, joita on esimerkiksi useissa energiansäästölampuissa.

Energiaykkönen Ilma Vesi Maa Lämpöpumppu Energia Lämpöverkko Käyttövesi Remontti

Ekologisten lämpöpumppujen ja aurinkosähköratkaisujen kysyntä on vahvassa kasvussa. Eikä ihme. Laitteiden energiatehokkuus on niin korkealla tasolla, että ne maksavat käytännössä itsensä takaisin lämmityksestä- ja energiankulutuksesta syntyvillä säästöillä – ja rahaa jää vielä ylikin. 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Maapallon keskilämpötila kohoaa, hirmumyrskyt yleistyvät, jäätiköt sulavat ja suurkaupunkien saasteongelmat lisääntyvät. Ongelmat johtuvat fossiilisten polttoaineiden, öljyn, kivihiilen, kaasun ja turpeen liiallisesta käytöstä.

Ratkaisuja ilmasto-ongelmaan on kaksi. Fossiiliset polttoaineet on korvattava joko parantamalla energiatehokkuutta tai siirtymällä hiilidioksidivapaaseen energiantuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on alettava hyödyntää joko uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimaa.

 

LÄMPÖPUMPUT TEHOKKAIN APU ENERGIANSÄÄSTÖÖN

Suomen hallitus kannustaa tuoreessa ilmastosuunnitelmassaan uusiutuvan energian käyttöön ja öljyn vähentämiseen. Tällä hetkellä Suomessa öljylämmitys on yhä suosittu lämmitysmuoto – öljyä poltetaan vuosittain arviolta 400 miljoonaa litraa noin 200 000 pientalon öljykattilassa. Ilmastosuunnitelmassa yhtenä ratkaisuna öljyn käytön vähentämiseen nähdään lämpöpumput, joiden käyttöä pyritään lisäämään muun muassa polttoaineiden verotusta säätelemällä.

Ekologinen lämpöpumppu on tehokkain keino asumisesta syntyvän hiilijalanjäljen pienentämiseen. Lämpöpumput hyödyntävät uusiutuvaa energiaa – ne ottavat energiansa ilmasta, maasta, kalliosta tai vedestä. Laitteet palauttavat myös ilmanvaihdon ja jäteveden hukkaenergian, joten niitä voidaan syystä kutsua todellisiksi energiatehokkuusinvestoinneiksi.

 

EKOTEKO, JOKA MAKSAA ITSENSÄ JA ALKAA HETI TUOTTAMAAN MYÖS SÄÄSTÖJÄ

Moni suomalainen pienentää jo energiankulutustaan muutaman tuhannen euron arvoisella ilmalämpöpumpulla. Noin 10 000–30 000 euroa maksavat ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpöpumppu ovat kalliimpia, mutta niihin investoimalla voi myös säästää enemmän.

”Erityisen kannattavaa lämpöpumpun hankinta on niille, jotka haluavat ympäristön suojelun ohella parantaa omaa taloudellista tilannettaan.”

Toisin kuin luullaan, myös ilma-vesi- ja maalämpöpumpun hankkiminen on mahdollista lähes jokaiselle pientaloasukkaalle, jonka luottotiedot ja perustoimeentulo ovat kunnossa – ja erityisen kannattavaa nimenomaan juuri niille, jotka haluavat parantaa omaa taloudellista tilannettaan. Lämpöpumppu tuottaa niin valtavan energiansäästön, että laitteen investointi ei vaadi erillistä pääomaa, vaan hankinta voidaan kattaa laitteen tuomilla säästöillä – ja rahaa jää vielä ylikin.

 

AURINKOENERGIA

Aurinkoenergian merkitys kasvaa kiihtyvällä vauhdilla – kannattaako omakotitaloon tai mökille hankkia aurinkopaneelit? Mitä hankinta maksaa ja mitä hyötyä järjestelmä tuo?

Kansainvälinen energiajärjestö ennustaa, että aurinko tulee olemaan maailman suurin yksittäinen sähkönlähde vuoteen 2050 mennessä. Myös Suomen energiamarkkinoilla on tapahtumassa historiallinen käänne. Uusiutuva energia on nousemassa vuonna 2018 fossiilisia polttoaineita, eli öljyä, kivihiiltä, maakaasua ja turvetta suuremmaksi energian lähteeksi.

Ei siis ole ihme, että aurinkoenergiaratkaisut kiinnostavat myös kuluttajia. Aurinkosähkön merkityksen kasvua ovat valtioiden tukitoimien ohella lisänneet laitteiden kustannustehokkuus ja järjestelmien hintojen lasku.

 

AURINKOPANEELIEN HYÖDYT

Suurin aurinkopaneeleiden tuoma hyöty on se, että omalla tontilla voi tuottaa itse tarvitsemansa energian. Asukas ei ole riippuvainen sähkön hinnan nousuista tai sähkökatkoksista. Kun investointi on tehty, omakotitaloasukkaan vuosittaiset säästöt sähkölaskussa ovat noin 300–400 euroa. Investointi lisää myös merkittävästi talon arvoa. Joskus ekologinen aurinkosähköjärjestelmä voi laskea talon energialuokkaa, niin että muutos vaikuttaa investoinnin ohella suoraan talon jälleenmyyntiarvoon.

”Yhä useammalle on merkittävä arvo, että tarvitsemansa energian voi tuottaa itse – eikä tarvitse olla riippuvainen sähkön hinnan nousuista tai sähkökatkoksista.”

Myös helppokäyttöisyyttä pidetään merkittävänä hyötynä. Kun järjestelmä on asennettu, se hyödyntää aurinkosähköä automaattisesti aina kun sitä on tarjolla. Omia toimintatapoja ei tarvitse muuttaa. Yhä useammalle hankintasyy on puhtaasti eettinen. Ratkaisulla voi pienentää merkittävästi omaa asumiseen liittyvää hiilijalanjälkeä.